|
Liha-alalla 15 vuotta työskennellyt Pasi Korhonen (nimi muutettu) joutui olemaan usein pois töistä sairauslomien takia. Pakkotahtinen toistotyö aiheutti terveysongelmia käsiin ja olkapäihin.
K orhoselle kertyi sairauspoissaoloja samojen vaivojen takia paljon ja lopulta työpaikkalääkäri diagnosoi rannekanavaoireyhtymän.
– Riski tällaiselle rasitussairaudelle on nimenomaan töissä, joissa toistuu usein käden voiman suuri käyttö, toistoliikkeet ja esimerkiksi käteen kohdistuva kova puristus tai normaalista poikkeava eli outo liike. Myös kylmätyö pahentaa oireita, kertoo SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksonen.
Työpaikkalääkäri totesi, että Korhosen tapauksessaauksessa kyseessä on työperäinen sairaus eli ammattitauti. Korhonen otti yhteyttä liittoon ja kysyi, miten voi hakea korvausta ja hoitoa todettuun ammattitautiin.
– Tärkeää on, että työpaikkalääkäri tekee ammattitauti-ilmoituksen työnantajan vakuutusyhtiölle. Tällöin vakuutusyhtiöltä voidaan hakea korvausta myös mahdollisesti tarvittavaan leikkaukseen sekä sairausajan palkkoihin. Pahimmassa tapauksessa korvausta voidaan hakea myös uudelleenkoulutukseen sekä lopputyöelämän mahdolliseen palkanerotukseen, Laaksonen sanoo.
Ammattitaudin hoidosta voi saada korvauksia vakuutusyhtiöltä esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekuluihin sekä päivärahaa ohimenevän työkyvyttömyyden ajalta. Korhosen tapauksessa leikkaushoito oli tarpeen ja lääkäri laati tarvittavat paperit ja selvitykset vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö teki kuitenkin kielteisen korvauspäätöksen.
– Vakuutusyhtiön mielestä Korhosen oireet käsissä olivat iän mukanaan tuomaa normaalia kulumista, eikä syy-yhteyttä työhön pystytty osoittamaan. Kielteisen päätöksen saatuaan Korhonen oli uudelleen yhteydessä liittoon. Päätimme, että laadimme valituksen päätöksestä tapaturmaasioiden muutoksenhakulautakuntaan, Laaksonen kertoo.
itaa asiaa. Muutosta vakuutusyhtiön tekemään päätökseen on aikaa hakea 30 päivää.
– Keräsimme yhteen Korhosen sairaushistorian pitkältä ajalta sekä diagnoosit siitä, miten vammat käsiin ovat syntyneet ja miten rannekanavaoireyhtymän diagnoosi oli todennettu. Selvityksissä otettiin huomioon lääkärin näkemys työpaikan riskitekijöistä, joita olivat muun muassa kylmässä toistuva lihanleikkuutyö, joka sisältää käsille vieraita liikeratoja.
Toinen kielteinen päätös
Muutoksenhakulautakunta koostuu muun muassa vakuutusyhtiöiden omistaasiantuntijalääkäreistä, jotka perehtyvät tapaukseen esitettyjen taustaselvitysten ja lausuntojen avulla.
– Valituksen pitää sisältää faktat siitä, mitä on tapahtunut ja perustelut siitä, miksi päätökseen haetaan muutosta. Liitteeksi valitukseen lisätään työpaikkalääkärin lausunnot ja työpaikan selvitykset tehtävänkuvasta, Laaksonen kertoo.
Päätöksen saaminen muutoksenhakulautakunnalta kesti noin seitsemän kuukautta.
– Edelleen päätös oli kielteinen.
Muutoksenhakulautakunta pitäytyi vakuutusyhtiön tekemässä päätöksessä, jossa todettiin, että syy Korhosen vaivoihin oli iän tuomat kulumat ja rappeumat käsissä. Tässä vaiheessa Korhonen oli jo itse tehnyt ratkaisun ja katkaissut sairauslomakierteen hakeutumalla yksityiselle puolelle leikattavaksi. Hän oli hoitanut itsensä kuntoon ja palannut työpaikalleen samoihin työtehtäviin terveenä. Toisen kielteisen päätöksen jälkeen Korhonen päätti vielä valittaa asiassa seuraavaan oikeusasteeseen eli vakuutusoikeuteen.
– Keräsimme lisää todisteita siitä, että kyseessä oli ammattitauti. Nyt meillä oli käytössämme myös Korhosen leikanneen lääkärin lausunto, jossa kerrottiin, mitä leikatusta kädestä oli operaation aikana löytynyt. – Hankimme myös työpaikalta valokuvia havainnollistamaan työnkuvaa ja työn aiheuttamia rasitusliikkeitä käsille. Työpaikalta pyydettiin täsmennetty selvitys työpäivän aikana syntyvästä rasitteesta sekä tarkennettu työnkuva, josta selvisi esimerkiksi se, kuinka monta tuhatta ja minkälaista työliikettä päivän aikana työntekijä joutuu tekemään.
Valitus toimitettiin vakuutusoikeuteen, josta päätös tuli kahdeksan kuukauden kuluttua. Vakuutusoikeus muutti päätöksen Korhosen hyväksi. Vakuutusoikeus totesi, että kyse oli ammattitaudista ja määräsi vakuutusyhtiön maksamaan Korhoselle jo tehdyt kirurgiset toimenpiteet sekä leikkauksesta johtuneet palkanmenetykset sairausloman ajalta.
– Lähes kaksi ja puoli vuotta kestänyt prosessi päättyi lopulta hyvin jäsenen kannalta. Hän sai terveytensä takaisin ja vakuutusyhtiö maksoi korvaukset, kuten sen pitääkin, Laaksonen toteaa.
Elintarvikealalla todetaan vuosittain yli 200 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä, joista tuki- ja liikuntaelin ja rasitussairaudet ovat yleisimpiä. SEL hoitaa joka vuosi noin 30 valitusta vakuutusyhtiöiden päätöksistä.
|