Määräaikainen työsopimus
 |
Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen tarkoittaa sitä, että työnantaja ja työntekijä ovat solmineet useita perättäisiä määräaikaisia työsopimuksia.
» Määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen pitää olla aina perusteltu syy, esimerkiksi sijaisuus tai työn sesonkiluonteisuus, kuten marjanpoiminta, projektiluontoinen hanke ja toiminnan vakiintumattomuus. Työsuhteen voi solmia määräaikaisena myös työntekijän oman toiveen perusteella. Määräaikaisuuden syy tulee aina kirjata työsopimukseen.
» Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, työsopimusta ei saa tehdä määräaikaisena.
» Ainoastaan pitkäaikaistyöttömän eli vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleen saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä.
» Jos työnantaja antaa työntekijän jatkaa työtään määräaikaisen sopimuksen päätyttyä, sopimus muuttuu tällöin toistaiseksi voimassa olevaksi.
» Jos työnantaja ja työntekijä ovat tehneet useita peräkkäisiä, keskeytymättömiä tai lyhyin keskeytyksin jatkuneita määräaikaisia työsopimuksia, työsuhde-etuuksien, kuten vuosiloman tai työsuhteen kestoon perustuvien palkkaetuuksien määräytymistä katsotaan yhdenjaksoisena. Säännöstä on sovellettava silloinkin, kun toisiaan seuraavien määräaikaisten työsopimusten tekemiseen on ollut työsopimuslain mukainen perusteltu syy.
Jos sinulla on useita perättäisiä määräaikaisia työsopimuksia, ole yhteydessä luottamusmieheen, tarkistaaksesi onko työsopimuksissa perustellut syyt.
 |
Työnantaja ketjutti yhdeksän työsuhdetta
Jos määräaikaisen työsopimuksen käytölle ei ole asiallista perustetta, on työsopimus toistaiseksi voimassa oleva sen sovitusta määräaikaisuudesta huolimatta.
Tästä lähdettiin vääntämään eräällä länsisuomalaisella elintarvikealan työpaikalla. Nuori työntekijä palkattiin kesäloman tuuraajaksi kesän 2017 ajaksi. Työt sujuivat hyvin. Kolmen päivän tauon jälkeen uusi työsopimus jatkui vuorotteluvapaan sijaisuutena marraskuulle asti, ja siitä kolmannella pätkätyösopimuksella tammikuun 2018 alkupuolelle, perusteena joulun ja vuodenvaihteen sesongit. Tammikuun 2018 lopussa, parin viikon tauon jälkeen, työntekijä kutsuttiin jälleen samaan työpaikkaan töihin kahdeksi kuukaudeksi. Tällä kertaa perusteena määräaikaiselle työsopimukselle oli talvilomien tuuraus. Sen jälkeen työntekijälle tarjottiin heti perään puolen vuoden työsopimusta, jonka määräaikaisuuden perusteeksi työsopimukseen kirjattiin kevät- ja kesäsesonki ja kesälomitus. Tämän jälkeen työsuhdetta jatkettiin vielä kolmella eri mittaisella sopimuksella. Kaikissa niissä mainittiin perusteena joko jokin tietty sesonki tai tuuraus. Työntekijä teki koko ajan täyttä 40 viikkotyötuntia. Alkuvuodesta 2019 työsuhteiden jatkuva ketjutus tuli pääluottamusmiehen tietoon, ja hän alkoi selvittää asiaa. Työntekijä toivoi työsuhteen vakinaistamista. Pääluottamusmies neuvotteli asiasta, SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlsten tukenaan, mutta kun sopua ei syntynyt työpaikalla, asia vietiin SEL:n ja työnantajaliitto ETL:n ratkottavaksi. Lain mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto tai niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoiman tarpeen pysyväksi. SEL:n mielestä kyse oli juuri tästä. Lisäksi työpaikalle oli tulossa linjauudistus, jonka seurauksena työvoiman tarve lisääntyisi. Yksi työntekijäkin oli jäämässä pian eläkkeelle, joten työntekijän vakinaistamiselle oli selvät perusteet. Työnantaja väitti silti kivenkovaa, että jokainen määräaikainen työsopimus oli perusteltu, eikä perusteltujen määräaikaisuuksien käyttöä ole rajoitettu. Työnantajan mielestä perustetta vakinaistamiseen ei ollut. Työnantaja taipui oikeuskäsittelyn alla Kun sopuun ei päästy neuvottelemalla, SEL myönsi oikeusavun työntekijälle. Kun riitaa valmisteltiin oikeuskäsittelyä varten, työntekijälle ehti tulla vielä yhdeksäs määräaikainen työsopimus syyskuusta 2019 alkaen. Kun asia oli vihdoin joulukuussa siirtymässä käräjäoikeuteen, työnantaja oli lopulta halukas sopimaan. Työnantaja suostuisi vakinaistamaan työntekijän heti, jos asiaa ei vietäisi käräjille asti. Nopea ratkaisu oli myös työntekijän etu, joten kanne työnantajaa vastaan peruttiin. Työntekijä vakinaistettiin, ja hänen lomansa kertyivät katkeamatta syyskuulta 2019 alkaen. – Ketjutustapauksia tulee melko paljon liiton tietoon. Työnantaja voi jatkaa ketjuttamista periaatteessa ikuisesti, koska jos työntekijä ei kuulu liittoon, me emme voi riitauttaa asiaa, joten kannattaa kuulua liittoon, Vahlsten muistuttaa.