Onko liiton jäsenyys halpa vai kallis?

Aina silloin tällöin kuulee jonkun sanovan, että liiton jäsenmaksu on kallis. Selvitimme, onko näin eli mitä se maksaa ja mitä saat vastineeksi rahallesi.
 

Aloitetaan laskemalla ensin, kuinka paljon jäsenmaksu oikeasti maksaa. Vuonna 2018 elintarvikealan työntekijän keskituntiansio oli 17,09 euroa, mikä tarkoittaa 160 tunnin mukaan laskettuna noin 2 735 euron kuukausipalkkaa.

Keskituntiansio on alan työntekijöiden palkan keskiarvo, osan tuntipalkka on enemmän ja osan vähemmän. Keskituntiansiossa ei ole myöskään huomioitu ylityökorvauksia tai sunnuntailisiä, joita osa alan työntekijöistä saa.

Keskituntiansiota saava keskiverto elintarvikealan työntekijä maksaa palkastaan liitolle jäsenmaksua 43,80 euroa kuukaudessa. SEL:n jäsenmaksu on tänä vuonna 1,6 % jäsenen ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta eli bruttopalkkasummasta ennen verojen ennakonpidätyksen ja muiden maksujen vähentämistä.

Jäsenmaksu sisältää liiton jäsenmaksun lisäksi myös Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan jäsenmaksun, joka on tänä vuonna 0,5 prosenttiyksikköä. Jäsenmaksun suuruus päätetään vuosittain. Viimeisen kymmenen vuoden aikana SEL:n kokonaisjäsenmaksu on ollut vähintään 1,5 % ja enintään 1,7 % palkasta.

Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Lopullisessa verotuksessa vuoden aikana tienaamistasi tuloista vähennetään erilaiset vähennykset, kuten ammattiliiton jäsenmaksu. Kun maksamasi jäsenmaksut vähennetään verotuksessa tuloistasi, maksat liiton jäsenyydestä todellisuudessa lopullisen veroprosenttisi verran vähemmän kuin mitä palkkalaskelmassasi kuukausittain lukee.

Keskituntiansiota saavan elintarvikealan työntekijän lopullinen veroprosentti on noin 24 %, jolloin todelliseksi jäsenmaksuksi jää 399 euroa vuodessa eli noin 33 euroa kuukaudessa, mikä on reilut kahdeksan euroa viikossa.

Se, onko tämä summa paljon vai vähän riippuu tietysti jokaisen henkilökohtaisesta taloudesta, mutta moni meistä käyttää viikkotasolla liiton jäsenmaksun verran rahaa varsin huolimattomasti pieniin ostoksiin tai hetken huvituksiin, kuten muutamaan kahvikuppiin, oluttuoppiin, hampurilaisateriaan tai pelikoneeseen kaupassa.

Vaikka viime vuosina palkkoihin tehdyt yleiskorotukset ovat olleet Suomessa suhteellisen vaatimattomia, ovat liiton jäsenet saaneet käytännössä maksamansa liiton jäsenmaksun takaisin joka vuosi jo pelkästään liiton alan työnantajaliiton kanssa neuvotteleman palkkojen yleiskorotuksen kautta. Esimerkiksi viime vuonna elintarvikealan työntekijöiden palkkoja nostettiin yleiskorotuksella vähintään 1,47 % ja tänä vuonna 1,2 %.

Toinen havainnollistava esimerkki on lomaraha. Lomarahasta ei ole säädetty laissa, vaan sen maksamisesta on sovittu vain ja ainoastaan työehtosopimuksessa. Lomaraha on 50 % työntekijän vuosiloman ajan palkasta. Keskituntiansiota saava elintarvikealan työntekijä saa liiton neuvotteleman työehtosopimuksen ansiosta lomarahaa joka vuosi lähes 1900 euroa, mikä tarkoittaa, että jo pelkästään lomarahassa saat maksamasi jäsenmaksut takaisin moninkertaisesti.

Mutta tessihän on yleissitova!

Tärkein jäsenetusi on työehtosopimus, joka määrittelee elintarvikealan työntekijän palkkaja muiden työehtojen vähimmäistasot, esimerkiksi työajat, lisät, ylityökorvaukset, lomarahat sekä sairausajan palkat.

Työpaikalla sovitaan työehtosopimusta päälle työehtosopimuksen määrittelemän minimitason ei voi sopia paikallisesti.

SEL:n ja elintarvikealan työnantajia edustavan Elintarviketeollisuusliitto ETL:n väliset työehtosopimukset ovat kaikki yleissitovia. Yleissitovuus tarkoittaa, että palkankorotukset ja muut työehtosopimusneuvotteluissa sovittavat asiat koskevat kaikkia elintarvikealan työntekijöitä.

Nyt joku tietysti huomauttaa, että no niin, miksi minä maksaisin palkastani liiton jäsenmaksua, jos kerran saan samat palkankorotukset ja muut työehdot yleissitovuuden kautta, vaikka en kuuluisikaan liittoon.
Tällaiset ihmiset eivät ehkä ymmärrä, että työehtosopimuksen yleissitovuus voidaan myös menettää. Yleissitova työehtosopimus on voimassa yleissitovana niin kauan, kunnes työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta, tai valituksen seurauksena työtuomioistuin, päättää toisin.

Jos elintarvikealan työntekijöiden järjestäytymisaste säilyy korkeana eli työntekijät kuuluvat liittoon, meillä on voimaa yhdessä tarvittaessa puolustaa yleissitovuutta ja työehtosopimuksessa saavutettuja etujamme.

Ilman yleissitovuutta järjestäytymättömissä yrityksissä työehdot määräytyisivät pelkästään lain mukaan. Jos meillä ei olisi yleissitovuutta, kaikki työehtosopimuksessa sovitut oikeudet, kuten työajan lyhennysvapaat eli pekkaset, palvelusvuosi- ja muut lisät, ylityökorvaukset sekä lomarahat jäisivät järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiltä pois.

Jos työntekijöiden pitäisi itse neuvotella työnantajan kanssa jokaisella työpaikalla nykyisen työehtosopimuksen mukaisista työehdoista, palkat ja muut työehdot olisivat varmasti monessa yrityksessä huonommat kuin mitä ne nyt ovat, kun meillä on yleissitovat työehtosopimukset.

Aika harva työntekijä olisi valmis pienentämään omaa palkkaansa tai vaikka luopumaan kokonaan lomarahoistaan. Olisitko sinä? Jos et ole, liiton jäsenmaksun maksamalla turvaat ja puolustat nykyisiä työehtojasi sekä olet mukana ajamassa parannuksia niihin.

Mitä muuta saat jäsenenä?
Liiton jäsenenä olet siis mukana turvaamassa nykyisiä palkkoja ja muita työehtoja sekä parantamassa niitä sekä työoloja elintarvikealan työpaikoilla. Mitä enemmän meitä on, sitä enemmän meillä on neuvotteluvoimaa kun palkoista ja muista työehdoista sovitaan työnantajien kanssa.

Jos sinulla on kysyttävää palkastasi tai muista työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa sinua ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä tai et ole tällä hetkellä työelämässä, voit olla suoraan yhteydessä liiton aluetoimistoon. Neuvonta on jäsenille kuuluva maksuton jäsenetu.

Ellei sopua synny neuvottelemalla, liitto vie asiasi tarvittaessa oikeuden ratkaistavaksi. Sinulle voidaan myöntää liiton kokonaan kustantama oikeusapu, kun olet ollut liiton jäsen vähintään kuusi kuukautta ja maksanut jäsenmaksusi. Jos juttusi hävitään oikeudessa, liitto maksaa myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut, eikä sinulta peritä edes omavastuuosuutta. Liiton jäsenelle täysin maksuton oikeusapu on paljon kattavampi kuin koti- tai muihin vakuutuksiin mahdollisesti kuuluvat oikeusturvavakuutukset.

Saat apua myös, jos sinulle sattuu esimerkiksi työtapaturma, saat ammattitaudin tai tarvitset muuten apua työelämän sosiaaliturvan kanssa.

Kun kuulut liittoon, liiton kaikki jäsenedut ovat käytössäsi, voit osallistua liiton toimintaan ja olla mukana vaikuttamassa ja päättämässä asioista. Liiton jäsenenä osallistut esimerkiksi työpaikkasi luottamusmiehen valintaan ja pääset päättämään, millaista toimintaa oma ammattiosastosi järjestää ja mihin jäsenmaksurahat käytetään. Voit osallistua liiton monipuoliseen koulutustarjontaan sekä vapaa-ajan tapahtumiin.

Liitolla on myös pitkä lista rahanarvoisia jäsenetuja, jotka löydät osoitteesta www.selry.fi/ jasenedut. Esimerkiksi kaikki työikäiset SEL:n jäsenet on vakuutettu Vakuutusyhtiö Turvan vapaa-ajan matkustajavakuutuksella, minkä arvo on noin 50 euroa vuodessa.

Työttömyyskassan jäsenenä saat työttömyyskassasta ansiosidonnaista työttömyysturvaa, jos joudut työttömäksi tai sinut lomautetaan. Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen myös liikkuvuusavustusta ja vuorotteluvapaan ajalta vuorottelukorvausta.

Liiton jäsenenä saat kaiken tämän ja paljon muuta. Jäsenmaksu on tästä oikeastaan aika pieni hinta, vai mitä?